Tarkennusta jalostuskyselykäytäntöön

Jalostustoimikunnalle osoitetut jalostuskyselyt ovat tärkeä osa kooikerhondjien jalostusohjeista viestimistä. Jalostuskyselyn tekemällä kasvattaja voi varmistua siitä, että yhdistelmä täyttää rodun jalostusohjeiden vaatimukset. Jalostuksen tavoiteohjelman mukaisesti koirilla tulee astutushetkellä olla viralliset silmä-, polvi- ja lonkkatutkimustulokset kunnossa (ks. jalostusohjeet). Tärkeää on myös huomata, että enm-analyysituloksen saaminen Hollannista voi kestää jopa kuukausia.

Toimikunta kartoittaa koiranomistajan pyynnöstä KoiraNetin ja Clubregisterin perusteella sekä koiranomistajien toimikunnalle toimittamien muiden tietojen pohjalta suunnitellun yhdistelmän lähisuvun riskit lonkkavikojen, patellaluksaation, silmäsairauksien, enm:n, vwd:n, autoimmuunisairauksien kuten polymyosiitin, epilepsian, munuaisvikojen ja nikamamuutosten suhteen. Jalostuskyselyn vastauksena on, että yhdistelmä joko täyttää jalostuksen tavoiteohjelman vaatimukset tai ei täytä niitä joiltain osin. Jalostusneuvonta on maksutonta, eikä sen saaminen edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

Kasvatustyössä ei voi välttyä yllättäviltä käänteiltä. Joskus huolella valittu uros ei olekaan nartun mielestä se oikea tai uros ei astukaan. Joskus voi käydä myös niin, että koiranomistajien aikataulut eivät millään sovi yhteen. Lopputulos voi olla se, että varaurokseen turvautumisen jälkeen kartoitusta ei ole ehditty laatia ennen astutusta, sillä riskitietojen selvittäminen vie oman aikansa. Tällöin vastaukseen tulee merkintä, että kasvattaja ei ole tehnyt jalostustiedustelua ennen astutusta.

Toimikunta haluaa jatkossa panostaa siihen, että koiranomistajat tuntisivat riskitiedot koiristaan jo hyvissä ajoin ennen astutusta. Paras tilanne olisi, että jo jalostuskäyttöä harkitessaan sekä narttujen että urosten omistajat olisivat yhteydessä toimikuntaan omien koiriensa osalta, jolloin heillä olisi paremmat mahdollisuudet arvioida itse tulevien yhdistelmien yhteensopivuutta myös yllättävissä tilanteissa.

Jatkossa myöhässä tulleisiin kyselyihin ei tehdä sairauksien riskikartoitusta, vaan tarkistetaan yhdistelmän tavoiteohjelman mukaisuus ainoastaan pentuvälityksessä näkyvien terveystutkimustulosten osalta. Syksyn mittaan apuvälineeksi on tarkoitus laatia myös käyttäytymiskysely, jonka avulla toisaalta kuvataan rodun käyttäytymistä yleisesti ja toisaalta edesautetaan nartun ja uroksen omistajan välistä keskustelua.