Jalostusneuvottelun muistio

Kooikerhondjien jalostusneuvottelu

Aika: 31.10.2015 klo 13.00-14.30

Paikka: Riihimäen ABC, Kinturintie 2, Riihimäki

Läsnä: Kristiina Oksa, Sanna Pyykkönen, Marianne Mamia, Pentti Mamia ja Merja Suomalainen. Lisäksi Henna Palmunen osallistui neuvotteluun Skypen välityksellä.

Sovittiin, että Merja Suomalainen laatii neuvottelusta muistion.

Keskusteltiin jalostuksen tavoiteohjelman päivittämisprosessista ja todettiin, että koska suuria päivitystarpeita ei ole, ehdotetaan Spanieliliitolle ja Suomen Kooikerhondje ry:lle, että päivitys tehtäisiin mahdollisimman kevyesti. Uutta tavoiteohjelmaa ei tällöin tarvitsisi erikseen hyväksyä yhdistyksien varsinaisissa kokouksissa.

Uusi tavoiteohjelma tulee päivittää Kennelliiton uuden mallirungon mukaiseksi, jolloin lukua 4.2.6 varten tulee kartoittaa koirien käyttäytymistä koiranomistajilta. Henna Palmunen selvittää, voiko Hannes Lohen keräämiä koiran käyttäytymiskyselyn tietoja saada tähän tarkoitukseen. Jos ei, voidaan Sanna Pyykkösen mukaan kysely toteuttaa nettikyselynä.

Jalostuskyselyjä on tänä vuonna tullut yli 30 ja kooikerhondjien määrän kasvaessa kyselyjen määrä voi jatkaa kasvuaan. Pohdittiin, pitäisikö urosten määrä per kysely rajoittaa ja päädyttiin lopulta siihen, että 2-3 uroksen kyselyä voidaan suositella. Lisäksi kyselyt voitaisiin käsitellä esimerkiksi kerran kuussa kootusti. Näin vastausprosessia voitaisiin tehostaa, eikä jalostustoimikunnan tarvitsisi jatkossakaan käsitellä kyselyitä joka viikko.

Henna Palmunen kertoi, että USAssa ollaan jatkamassa DLA-kartoitusta siitä mihin Suomessa jäätiin. Todettiin, että kartoituksen etenemistä on hyvä seurata ja samalla seurata myös Suomessa tehtävää laajempaa MyDogDNAta. Todettiin kuitenkin myös, että tässä vaiheessa MyDogDNA ei vielä ole kovin mielenkiintoinen.

ENM-geenitestien tulokset ovat tähän mennessä olleet seuraavanlaiset: tutkittu 122 koiraa, joista 71 narttua ja 51 urosta. Tuloksista 119 on ollut ENM-vapaita ja kolme ENM-kantajia. Ilmeisesti kuitenkin yhdellä kantajista on virheellinen tulos, koska koiran molemmat vanhemmat ovat ENM-vapaita. Asiaa selvitetään parhaillaan. Näyttää kuitenkin siltä, että ENM ei Suomessa ole suuri uhka rodulle. Todettiin, että nykyinen jalostusohje on hyvä ja ottaa huomioon sen, että tuloksen saaminen voi kestää useita kuukausia.

Von Willebrandin tautia ei enää esiinny rodussa käytännössä lainkaan ja koirat voidaan osoittaa vwd-vapaiksi aiempien sukupolvien geenitestien perusteella. Pohdittiin, voisiko vwd:n ottaa kokonaan pois vastustettavista sairauksista. Todettiin kuitenkin, että koska Hollannissa geenitestataan edelleen jokainen jalostuskoira, on Suomessa hyvä kuitenkin näkyä maininta sairaudesta.

Pohdittiin, voisiko ensimmäisen pentueen tehdä löysemmillä jalostuskriteereillä tai kiristää vaatimuksia esimerkiksi kolmannesta pentueesta eteenpäin. Todettiin kuitenkin, että suurin osa jalostuksen käytetyistä kooikerhondjeista saa vain yksi tai kaksi pentuetta, ja siksi on tärkeää, että samat kriteerit koskevat kaikkia koiria.

Todettiin, että pentumäärärajoitus on jalostusohjeissa hyvä ja tarpeellinen.

Todettiin, että vaikka kooikerhondje on lintukoira, sillä ei ole olemassa käyttökoetta, eikä siis käyttökoetta myöskään vaadita muotovalion arvoon. Suomenkielisessä rotumääritelmässä koira on seura- ja metsästyskoira, jota käytetään lintujen houkutteluun, ei siis spanielityöskentelyyn.

Keskusteltiin jalostuspopulaation kapeudesta ja tultiin siihen tulokseen, että kasvattajia olisi hyvä kannustaa esimerkiksi vaihtamaan pentuja ulkomaisten kasvattajien kanssa, jotta Suomeen saataisiin uutta verta.

Keskusteltiin jalostusohjeesta ja todettiin, että ensisynnyttäjän ikäraja on epäselvä. Käytäntö on ollut, että 5 vuotta täyttänyttä narttua voisi vielä käyttää jalostukseen, vaikka tämä olisi ensisynnyttäjä. Jalostusohje tulisi täsmentää muotoon ’ei tulisi olla täyttänyt 6 v’.

Malttisääntöä, jonka mukaan urokselle suositellaan enintään kaksi pentuetta, kunnes ensimmäiset pennut ovat 18 kk ikäisiä, on pidetty hyvänä. Täsmennetään, että kyseessä ovat Suomessa rekisteröitävät pentueet.

Lonkka-, patellaluksaatio- ja silmälausunto on jatkossakin tarpeen olla virallinen lausunto, jotta se kirjataan KoiraNetiin. Lisätään selvennykseksi, että kyseessä ovat viralliset tutkimukset.

Keskusteltiin ylimääräisistä ripsistä (distichiasis) ja siitä haittaavatko ne koiran arkielämää tai vaativatko edes hoitoa. Ottaen huomioon populaation kapeuden ja pienuuden, on mahdollista, että jalostuksessa olisi syytä sallia distichiasis-koirien käyttö yhdistettynä tervesilmäiseen koiraan. Näin on kaikilla muilla roduilla. Toisaalta distichiasis on osoittautunut voimakkaasti perinnölliseksi, eikä sen haluttaisi yleistyvän. 

Neuvottelu päättyi klo 14.30.