Yhdistyksen säännöt

Suomen Kooikerhondje ry

Yhdistyksen säännöt 31.10.1999. Sääntöjen muutos rekisteröity 25.8.2008
Yhdistyksen säännöt on hyväksytty 20.8.2011.
Yhdistyksen säännöt on hyväksytty Suomen Spanieliliiton sääntömääräisessä syyskokouksessa 12.11.2011.
Yhdistyksen säännöt on hyväksytty 6.3.2022.
Yhdistyksen säännöt on hyväksytty 10.03.2024

PRH Voimassaolevat säännöt: 21.05.2024 15:45:33

1. Yhdistyksen nimi

Yhdistyksen nimi on Suomen Kooikerhondje ry, josta voidaan käyttää myös nimilyhennettä KOOHO. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.Yhdistyksen englanninkielinen nimi on The Finnish Kooikerhondje Association ja ruotsinkielinen nimi on Finska Kooikerhondje Klubben.

2. Tarkoitus

Yhdistys on rotua harrastava yhdistys. Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan ja sen tarkoituksena on edistää Suomessa puhdasrotuisten ja terveiden kooikerhondje -rotuisten koirien kasvatusta ja jalostusta sekä niiden käyttöä ja tunnetuksi tekemistä. Yhdistys voi liittyä sen tarkoitusperiä palveleviin yhdistyksiin.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on Suomen Kennelliiton hyväksymänä rotujärjestönä edistää puhdasrotuisten ja terveiden kooikerhondje -rotuisten koirien kasvatusta, jalostusta ja käyttöä sekä rodun tunnetuksi tekemistä. Yhdistys tekee rotua ja koko kennelharrastusta koskevaa valistustyötä antamalla jalostusneuvontaa, järjestämällä keskustelu-, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, näyttelyitä, kokeita, kilpailuja, kursseja sekä muita vastaavia tapahtumia. Yhdistys harjoittaa julkaisutoimintaa. Yhdistys seuraa kenneltoiminnan kehitystä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, varsinkin edustamansa rodun osalta, ja tekee tarvittaessa alan kehittämistä koskevia aloitteita. Yhdistys voi jakaa palkintoja yhdistyksen toiminnassa
erityisen ansioituneille jäsenille. Yhdistys kuuluu Suomen Kennelliitto ry - Finska Kennelklubben rf:iin. Yhdistys voi kuulua jäsenenä myös muihin koti- tai ulkomaisiin kenneljärjestöihin.

3. Kieli

Yhdistyksen kieli on suomi ja pöytäkirjakielenä on suomi.

4. Toiminta

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa:

4.1 tekemällä yhdistyksen toimialaan kuuluvaa valistustyötä, julkaisemalla jäsenjulkaisua, järjestämällä keskustelu-, neuvonta- ja koulutustilaisuuksia, kursseja, näyttelyitä sekä kokeita ja kilpailuja
4.2 suorittamalla jalostusneuvontaa
4.3 levittämällä oikeita käsityksiä kenneltoiminnan merkityksestä asianharrastajien, nuorison, yleisön ja julkisen vallan keskuuteen
4.4 seuraamalla kenneltoimintaan liittyvää kehitystä niin kotimaassa kuin ulkomailla ja
4.5 tekemällä alan kehittämiseen liittyviä aloitteita, ylläpitämällä yhteyksiä jäseniinsä, alan keskusjärjestöön, kennelpiireihin ja muihin kennelyhdistyksiin sekä antamalla tarvittaessa lausuntoja ja muuta apua järjestön toimialan puitteissa, ulkomuototuomarikoulutuksessa, koetuomarikoulutuksessa, rotukirjan ja koirarekisterin pidossa ym. vastaavilla tavoilla.

Varat toimintaansa yhdistys hankkii jäsenmaksuilla, joiden suuruuden määrää yhdistyksen vuosikokous. Yhdistys voi toimintansa tukemiseksi järjestää erilaisia maksullisia huvitilaisuuksia, panna toimeen rahankeräyksiä, myyjäisiä ja arpajaisia, omistaa toimintansa kannalta tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa julkaisemalla rotulehteä tai muuta vastaavaa toimintansa tarkoitusta tukevaa julkaisua.

5. Jäsenet

Yhdistyksen jäseniä ovat yksityiset henkilöt sekä toiset yhdistykset. Henkilöjäseniä ovat vuosi-, perhe- ja nuorisojäsen sekä kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat.

5.1 Vuosijäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoituksesta ja toiminnasta kiinnostunut. Vuosijäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun ja vain liittyessään liittymismaksun.
5.2 Perhejäseneksi voidaan hyväksyä jäsen sellaisesta perheestä, jonka joku muu jäsen on jo yhdistyksen vuosijäsen, jos perhejäseneksi haluavalla on sama osoite kuin vuosijäsenellä. Perhejäsenmaksu on sama kuin nuorisojäsenmaksu. Perhejäsenellä ei ole liittymismaksua. Samaan talouteen saa vain yhden yhdistyksen julkaisun.
5.3 Nuorisojäseneksi katsotaan henkilö, joka on alle 15 vuotta. Nuorisojäsen on nuorisojäsen sen vuoden loppuun asti kun täyttää 15 vuotta. Nuorisojäsenmaksu on vähintään puolet yhdistyksen varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Nuorisojäsen maksaa vuosikokouksen määräämän liittymismaksun.
5.4 Kasvattaja voi ilmoittaa pentueen omistajat näiden suostumuksella yhdistyksen jäseniksi maksamalla heistä jokaisesta nuorisojäsenmaksun. Kasvattajan ilmoittamalla pentuejäsenellä ei ole liittymismaksua.
5.5 Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous yksimielisen päätöksen perusteella kutsua henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Kunniapuheenjohtajaksi voi yhdistyksen kokous hallituksen ehdotuksesta yksimielisellä päätöksellä valita erittäin ansioituneen entisen puheenjohtajansa. Kunniapuheenjohtajia voi olla useampia.
5.6 Henkilö hyväksytään jäseneksi, kun jäsensihteeri on saanut jäsenilmoituksen ja tiedon jäsenmaksun maksamisesta. Jäsensihteeri tiedottaa asiasta hallitukselle. Seuraavassa hallituksen kokouksessa hallitus hyväksyy jäsenet.
5.7 Jäseneksi hyväksytty toinen yhdistys maksaa vain liittyessään liittymismaksun sekä vuosittain vuosijäsenen jäsenmaksun kymmenkertaisena. Yhdistyksen jäsenistä pidetään jäsenluetteloa, johon merkitään jäsenen nimi ja osoite sekä ulkomaalaisen osalta kansallisuus. Jäsenelle varataan pyydettäessä tilaisuus tutustua häntä koskeviin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta säädetään muutoin henkilörekisterilaissa (471 /87).

6. Jäsenen eroaminen

6.1 Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.
6.2 Jäsen katsotaan eronneeksi, jos hän ei ole maaliskuun loppuun mennessä maksanut jäsenmaksuaan.
6.3 Jos jäsen toimii yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä vastaan tai muuten hyvien tapojen vastaisesti, tai jos jäsen menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti on vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, yhdistyksen kokouksella on oikeus erottaa henkilöjäsen tai yhdistysjäsen yhdistyksestä. Erottamiseen vaaditaan vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä.
6.4 Yhdistyksestä eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta sen varoihin.

7. Hallintoelimet

7.1 Yhdistyksen hallinnosta huolehtii vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 4-8 hallituksen varsinaista jäsentä sekä 1-2 varajäsentä.
7.2 Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
7.3 Hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka voivat olla myös hallituksen ulkopuolelta. Vuosikokous valitsee puheenjohtajan ja 4-8 hallituksen varsinaista jäsentä sekä 1-2 varajäsentä. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.
7.4 Varsinaiset jäsenet valitaan kahdeksi ja varajäsenet yhdeksi hallituksen toimikaudeksi. Varajäsenellä on osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin, mutta ei äänioikeutta muulloin kuin varsinaisen jäsenen poissa ollessa. Puheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi. Varsinaisista jäsenistä on erovuorossa aina puolet tai lähinnä puolet kerrallaan. Ensimmäisellä kerralla sääntöjen tultua voimaan valitaan erovuoroiset jäsenet arvalla. Tämän jälkeen vuoron mukaan.
7.5 Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on läsnä.
7.6 Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta.
7.7 Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtäviin kuuluu:
- kutsua yhdistys kokouksiin
- valmistella yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
- panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset
- huolehtia varojen hankinnasta ja tilinhoidosta
- hyväksyä uudet jäsenet
- edustaa yhdistystä ja vastata yhdistyksen puolesta

8. Toimikunnat

Hallitus asettaa tarpeellisen määrän alaisuudessaan toimivia toimikuntia valmistelemaan tai hoitamaan niille annettuja tehtäviä. Jalostustoimikunnan puheenjohtajan valitsee vuosikokous ja puheenjohtaja valitaan kahdeksi toimikaudeksi. Muiden toimikuntien puheenjohtajat valitsee hallitus ja heidän toimiaikansa on yksi toimikausi. Toimikausi on kahden vuosikokouksen välinen ajanjakso.

9. Vuosikokous eli varsinainen kokous

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun loppuun mennessä. Kokouskutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta joko julkaistava yhdistyksen jäsenjulkaisussa tai toimitettava kirjallisesti jokaiselle jäsenelle, joko kirjeitse tai sähköisesti. Jäsenen, joka haluaa asiansa käsiteltäväksi vuosikokouksessa, on tehtävä kirjallinen esitys hallitukselle kaksi kuukautta ennen varsinaista kokousta. Yhdistysjäsenen vuosikokoukseen valtuuttamallaan henkilöllä on sama äänioikeus, kuin vuosijäsenellä (yksi ääni). Kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta ja tällöin tästä on mainittava kokouskutsussa.

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltävät asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. Esitetään hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös, toiminnantarkastajan lausunto ja vahvistetaan tilinpäätös
7. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus tulevalle vuodelle
9. Määrätään jäsenmaksut ja liittymismaksu seuraavaksi vuodeksi (vuosi, nuoriso- ja perhejäsenet)
10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
11. Valitaan jalostustoimikunnan puheenjohtaja
12. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varamies
13. Valtuutetaan hallitus valitsemaan edustajat niiden kennelyhdistysten kokouksiin joiden jäsen yhdistys on
14. Valitaan edustajat Suomen Kennelliiton valtuuston kokouksiin
15. Käsitellään hallituksen kokoukselle tekemät esitykset ja aloitteet
16. Käsitellään jäsenten tekemät esitykset - muut esille tulevat asiat ottaen huomioon yhdistyslain 23:n ja 24:n pykälän määräykset.

10. Ylimääräiset kokoukset

Varsinaisen kokouksen lisäksi yhdistys voi pitää ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti on hallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytänyt. Tällainen kokous on kutsuttava koolle viipymättä, mutta viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden kuluessa kokouspyynnön tiedoksisaamisesta. Kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta ja tällöin tästä on mainittava kokouskutsussa.

11. Nimenkirjoitus

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Hallitus voi kuitenkin määrätä henkilön yksin kirjoittamaan yhdistyksen nimen. Hallituksen pöytäkirjat allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus voi sopia pöytäkirjojensa tarkastusmenettelystä.

12. Äänestykset

Ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, ratkaistaan kaikki asiat yhdistyksen kokouksissa ja hallituksen kokouksissa avoimella äänestyksellä, mikäli lippuäänestystä ei vaadita sekä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa ja lippuäänestyksessä arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide. Yhdistyksen äänioikeusraja on 15 vuotta, joka lasketaan kyseisen vuoden tammikuun ensimmäisen päivän mukaan. Valtakirjojen käyttö yhdistyksen kokouksessa on sallittu. Yhdellä jäsenellä voi olla enintään kaksi valtakirjaa.

13. Talouden tarkastaminen

Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja, jotka valitaan vuosikokouksessa tehtäviinsä vuodeksi kerrallaan. Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne esitetään yhdessä toimintakertomuksen kanssa toiminnantarkastajalle maaliskuun 10. päivään mennessä. Toiminnantarkastajan tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään vuosikokoukseen mennessä.

14. Jäsenmaksut

Jäsenmaksut, joiden suuruuden vuosikokous määrää, on maksettava helmikuun loppuun mennessä. Vapaat jäsenmaksun maksamisesta ovat kunniajäsenet ja kunniapuheenjohtajat.

15. Sääntöjen muutokset

Muutosehdotus näihin sääntöihin on jätettävä yhdistyksen hallitukselle vähintään kahta kuukautta ennen sitä kokousta, jossa se halutaan käsiteltäväksi. Hallituksen on esitettävä se lausunnollaan varustettuna seuraavalle varsinaiselle kokoukselle. Muutosehdotusta, jotta se tulisi hyväksytyksi, tulee kannattaa 3/4 annetuista äänistä. Sääntöjen muutoksille on saatava ennen niiden voimaan astumista Suomen Spanieliliitto - Finlands Spanielförbund ry:n kokouksen hyväksyntä.

16. Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös vähintään kahden kuukauden väliajalla pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, joista  toinen on varsinainen kokous, ja päätöstä on kummassakin kokouksessa kannatettava vähintään 3/4:lla annetuista äänistä. Yhdistyksen varat luovutetaan sen purkautuessa samoja tarkoitusperiä edistävälle rekisteröidylle kennelyhdistykselle yhdistyksen viimeisen purkamisesta päättävän kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti.

17. Muuten noudatettakoon, mitä yhdistyslaissa säädetään.

Viimeksi päivitetty: 05.09.2024 16:53