Warum?

Der Hauptgrund für den Start dieses Kreuzungsprojekts sind gesundheitliche Probleme beim Kooikerhondje: Polymyositis, andere Autoimmunerkrankungen, verschiedene Arten von Nierenerkrankungen, Sterilität bei Hunden (vor allem männliche Unfruchtbarkeit).

Es ist nicht unser Ziel, das Temperament der Kooiker zu ändern, aber wir suchen nach Rassen, die Eigenschaften haben, die Kooiker bereits haben oder die zu einem positiven Ergebnis führen könnten (Geselligkeit, Tapferkeit, Neugier, keine Geräuschempfindlichkeit). 

Wie?

Die Rassen und Individuen, die in diesen Outcross verwendet werden, werden zuerst vom Zuchtausschuss des finnischen Kooikerhondje-Verbandes und dann vom Finnischen Kennel Club zugelassen. Dem finnischen Kennel Club obliegt die endgültige Entscheidung darüber, welche Rassen und Individuen verwendet werden.

Alle Individuen, ungeachtet ihrer Rasse müssen nach den finnischen Zuchtvorschriften für Kooikerhondjes (Augen, Patella, Hüften) gesundheitlich geprüft werden, Kooiker müssen zusätzlich auf vWd und ENM getestet werden. Auch ihr Verhalten und Temperament werden bewertet (Hundeshows, mentale Tests oder Jagdergebnisse... usw.). Kooikerhondjes, die im Outcrossprojekt verwendet werden, müssen mindestens VG (sehr gut) in einer Hundeausstellung im Alter von 15 Monaten oder älter erhalten haben. Alle individuellen Hunde, die im Projekt verwendet werden, müssen mindestens 3 Jahre alt sein und hatten schon mindestens einen Wurf.

Die Vorstellung einer Rasse umfasst Informationen über ihr Verhalten, Temperament, Gesundheit (und gesundheitliche Probleme) sowie Exterieur. Eine kurze Zusammenfassung der Geschichte der Rasse kann aufgenommen werden. Rassen, die im Outcrossprojekt verwendet werden, sollten im Temperament und Gesamtbild dem Kooikerhondje ähneln (z. B. andere Spaniel) oder keine ausgeprägten Arbeitseigenschaften haben (z. B. Begleithund- und Toy-rassen). Auch andere Rassen aus anderen FCI-Gruppen können in Betracht gezogen werden.

Die erste Generation von outcross Welpen (F1) wird gründlich auf Gesundheit, Temperament und Exterieur getestet. So viele Hunde wie möglich aus der ersten Generation (F1) werden in die Zucht genommen, und nur Hunde, die Gesundheits- und Temperamentanforderungen nicht erfüllen, werden an dieser Stelle vom Zuchtprogramm ausgeschlossen. Die F1-Hunde sind im EJ-Register eingetragen (EJ = nicht für die Zucht) und wenn sie die im Programm festgelegten Kriterien für Gesundheit und Temperament erfüllen, werden sie in das ER-Register überführt (ER = Sonderregister, kann für die Zucht verwendet werden).

Wir werden das Kooikerhondje Club Register, die finnische Zuchtdatenbank (KoiraNet) und fit2breed als Werkzeuge verwenden, um der Rasse Kooikerhondje mit diesem Outcross Projekt Nutzen zuzuführen.

Wann? Wie lange?

Das Outcross Projekt ist ein laufendes Projekt. Unser Ziel sind 3-5 Outcross Würfen mit verschiedenen Rassen innerhalb der ersten fünf Jahre (2021 - 2026).

Nach diesen ersten Würfen und der ersten F4-Generation sollen etwa alle 5 Jahre mehr Outcross-Würfe vorgenommen werden, um die genetische Vielfalt zu erhöhen. Dieses Projekt ist zu sehen als eine Ergänzung zu den anderen Methoden (Exporte, Importe, Gebrauch von ausländischen Rüden, Einsatz verschiedener Individuen zur Zucht) die wir verwenden, um den Genpool zu vergrößern.

Genehmigungen

●      Im März 2019 hatte der finnische Kooikerhondje Verein eine Abstimmung über das Outcross Projekt: es wurde genehmigt.

●      Im Juni 2020 gab der finnische Spaniel Club seine Zustimmung zum Outcross Projekt

●      Im September 2020 gab VHNK (Vereniging Het Nederlandse Kooikerhondje) seine Erklärung ab

●      Im Januar 2021 genehmigte der finnische Kennel Club das Outcross Projekt von Kooikerhondjes

○      Das Outcross Programm muss noch weiter ausgearbeitet und präzisiert werden, aber der finnische Kennel Club hat uns die Erlaubnis erteilt, einen (1) Wurf zu machen ohne abgeschlossenes Programm.

Nach Meinung des VHNK stellt ein Outcross derzeit nicht den besten Weg dar, um das Inzuchtproblem anzugehen. Der Plan der VHNK ist es, mit Hilfe eines Zuchtbegleitungsprogramms zu einer größeren genetischen Vielfalt zu kommen. In Finnland haben Züchter gesundheitliche Probleme, die mit Inzucht zusammenhängen können - aber nicht müssen. Wir erfahren in den Niederlanden nicht die gleichen Probleme.

Das Outcross bleibt eine unabhängige Entscheidung des finnischen Clubs. Der Verein hat einen durchdachten Plan erstellt und sorgt für eine gute Umsetzung.

Jetzt bekommen wir die Nachricht, dass im Rahmen des Outcross-Projekts eine Hündin mit zweiverschiedenen Working-Cocker Rüden gedeckt wurde.

Das gesamte Projekt wird sorgfältig dokumentiert und protokolliert.

Wir vertrauen darauf, dass die Zusammenarbeit mit dem finnischen Club weiterhin gut sein wird und dass die gesamte Kooikerwelt aus diesen Erfahrungen lernen kann.

Kerstin Ueckert

Vorsitzende VHNK

Tietoja

Kirjoittanut Kaisa Pelkonen

Luotu: 24.02.2021

 Why?

The main reason for starting this crossbreeding project is kooikerhondjes’ health problems: Polymyositis, other autoimmune diseases, different kinds of renal diseases, sterility in dogs (especially male infertility).

Changing kooikers’ temperament is not our goal but we are looking for breeds that have traits which kooikers already have or which could result in a positive outcome (sociability, boldness, curiosity, no sensitivity to sounds).

How?

The breeds and individuals used in these crossbreedings are first approved by The Finnish Kooikerhondje association’s breeding committee and then approved by The Finnish Kennel Club. The Finnish Kennel Club that makes the final decision on which breeds and individuals are used.

All individuals despite their breed must be health checked according to kooikerhondjes’ Finnish breeding regulations (eyes, patella, hips), kooikers must in addition be tested for vWd and ENM. Also their behaviour and temperament are evaluated (dog shows, mental tests, or hunting results… etc). Kooikerhondjes used in the crossbreeding project must have received at least VG (very good) in a dog show at the age of 15 months or older. All individuals used in the project must be at least 3 years old, and have had at least one litter earlier.

Presenting a breed includes giving information about their behaviour, temperament, health (and health problems) as well as conformation. A short summary of the breed's history can be included. Breeds used in the crossbreeding project should resemble kooikerhondje by their temperament and overall appearance (e.g. other spaniels) or have no strong traits (e.g. Companion and Toy Dogs). Also other breeds from other FCI groups can be put under consideration.

The first generation of crossbred puppies (F1) are thoroughly evaluated based on health, temperament and conformation. As many dogs as possible from the first generation (F1) will be bred, and only dogs that fail to meet health and temperament requirements will be excluded from the breeding program at this point. The F1-dogs are registered to EJ-register (EJ = not for breeding) and if they meet the health and personality criteria set in the program will they be transferred to ER-register (ER = special register, can be used for breeding).

We will use kooikerhondjes’ Club Register, the Finnish Breeding Database (KoiraNet) and fit2breed as tools to benefit kooikerhondje as a breed with these crossbreedings.

When? For how long?

The crossbreeding project is an on-going project. We would like to begin with 3-5 outcross litters with different breeds within the first five years (2021 - 2026).

After these first crossbred litters and the first F4-generation, more outcross litters will be made e.g. every 5 years as a way to increase the genetic diversity. This project is an addition to the other tools (exports, imports, foreign male matings, using different individuals to breeding) we use to help the gene pool become larger.

Approvals (timeline)

●      In March 2019 the Finnish Kooikerhondje association had a vote regarding the crossbreeding project: it was approved.

●      In June 2020 the Finnish Spaniel Club gave their approval to crossbreeding

●      In September 2020 VHNK (Vereniging Het Nederlandse Kooikerhondje) gave their statement

●      In January 2021 the Finnish Kennel Club approved kooikerhondjes’ crossbreeding project

The crossbreeding program still needs to be elaborated and specified but the Finnish Kennel Club gave us permission to do one(1) crossbred litter without a finished program.

Note from the VHNK (February 2021)

From the Finnish Kooikerhondje club "Suomen Kooikerhondje ry" we get the news that the Finnish Kennel Club has approved the request for outcross, which the club did some time ago.

During the authorization procedure, the application was also submitted to the VHNK. The board discussed this and pointed them to a number of key issues.

 According to the VHNK, an outcross is at this moment not the most desirable way to address the inbreeding problem. The VHNK's plan is to achieve greater genetic diversity through a breeding support program. In Finland, breeders have health problems that can - but do not have to – be caused by inbreeding. We do not experience the same problems in the Netherlands. 

 The outcross remains an independent decision of the Finnish club. The association has drawn up a well thought-out plan and ensures a good implementation.

Now we get the news that as part of the outcross project a female is mated with two different working-cocker males. The whole project will be carefully documented and monitored.

We trust that the cooperation with the Finnish Club will continue to be good and that the whole Kooikerworld  can learn from the experience.

Kerstin Ueckert

VHNK's Chairman of the Board

Tietoja

Kirjoittanut Kaisa Pelkonen

Luotu: 24.02.2021

Miksi?

Suurin syy roturisteytysten aloittamiselle on kooikerhondjeilla esiintyvät terveysongelmat: polymyosiitti ja muut autoimmuunisairaudet, erilaiset munuaissairaudet, sekä koirie steriiliys (erityisesti uroksilla). Kooikerhondjen luonteen muuttaminen ei ole päätavoite. Kuitenkin kooikerhondjelle etsitään risteytyksiin sellaisia rotuja, joilla on samanlaisia luonneominaisuuksia kuin mitä kooikerhondjeilla jo on, tai rotuja joilla on ominaisuuksia joita kooikerhondjeilla toivottiin olevan enemmän (sosiaalisuus, rohkeus, toimintakyky, äänivarmuus).

Miten?

 Risteytykseen käytettävät rodut ja yksilöt esitellään ensin Suomen Kooikerhondjeyhdistyksen jalostustoimikunnalle, jonka jälkeen hyväksytyt hakemukset lähetetään eteenpäin Suomen Kennelliiton hyväksyttäviksi. Suomen Kennelliitto tekee lopulliset päätökset.

Kaikki yksilöt rodusta riippumatta on tutkittava kooikerhondjien jalostusohjeen mukaisesti (silmät, polvet, lonkat). Lisäksi kooikerhondjien tulee olla vWd- ja ENM-testattuja. Myös risteytykseen käytettävien koirien luonne ja käyttäytyminen arvioidaan (koiranäyttelyt, luonnetesti, MH-kuvaus, metsästystulokset… jne). Roturisteytykseen käytettävän kooikerhondjen on oltava saanut koiranäyttelyistä vähintään EH (erittäin hyvä) yli 15kk iässä. Risteytykseen käytettävien koirien tulee olla vähintään 3-vuotiaita, ja niillä tulee olla ennestään vähintään 1 pentue.

Kun rodusta tehdään esitys, siinä kerrotaan rodun käyttäytymisestä, luonteesta, terveydestä (myös terveysongelmista) sekä ulkomuodosta. Lisäksi voidaan lyhyesti kertoa myös rodun historiasta. Rotujen, joita risteytyksiin käytetään, tulisi muistuttaa kooikerhondjea niin luonteeltaan kuin ulkomuodoltaan (esim. muut spanielit). Vaihtoehtoisesti risteytykseen tulisi käyttää rotua, joilla ei ole voimakkaita ominaisuuksia tai piirteitä (esim. seurakoirat). Myös muita rotuja eri FCI -ryhmistä voidaan harkita ja esitellä Kennelliitolle.

Ensimmäinen risteytyssukupolvi (F1) arvioidaan tarkasti terveyden, luonteen ja rakenteen osalta. Mahdollisimman montaa F1-sukupolven koiraa pyritään käyttämään jalostukseen, ja vain ne yksilöt joiden terveys ja/tai luonne eivät täytä asetettuja kriteereitä, jätetään jalostuksen ulkopuolelle. F1-sukupolven koirat rekisteröidään EJ-rekisteriin (EJ = ei jalostukseen). Mikäli F1-koirat täyttävät luonne- ja terveyskriteerit, niille anotaan Kennelliitosta siirtoa ER-rekisteriin (ER = erikoisrekisteri, voidaan käyttää jalostukseen FI-rekisteröidyn kanssa).

Roturisteytysten lisäksi käytämme Clubrekisteriä, Suomen Kennelliiton KoiraNettiä sekä Fit2Breed -sovellusta apuna kooikerhondjerodun jalostuksessa.

Milloin? Kuinka kauan?

Roturisteytys on jatkuva projekti. Haluaisimme tehdä 3-5 risteytyspentuetta eri rotujen kanssa seuraavan viiden vuoden sisällä (2021-2026).

Ensimmäisten risteytyspentueiden ja ensimmäisen F4-sukupolven (rekisteröidään puhdasrotuisena kooikerhondjena) jälkeen risteytyspentueita tehdään esimerkiksi 5 vuoden välein ylläpitämään ja lisäämään rodun geneettistä vaihtelua. Roturisteytysprojekti on yksi apuväline lisää rodun geenipoolin laajentamiseen, jota käytetään muiden keinojen rinnalla (tuontikoirat, ulkomaisten urosten jalostuskäyttö, eri yksilöiden ja yksittäisten koirien jalostuskäyttö).

Hyväksynnät:

●      Maaliskuussa 2019 Kooikerhondjeyhdistyksen vuosikokouksessa järjestettiin äänestys roturisteytyksistä ja rotuunotoista: molempia puollettiin.

●      Kesäkuussa 2020 Suomen Spanieliliitto puolsi kooikkereiden roturisteytyksiä.

●      Syyskuussa 2020 VHNK (Vereniging Het Nederlandse Kooikerhondje, Hollannin kooikerhondjeyhdistys) antoi lausuntonsa.

●      Tammikuussa 2021 Suomen Kennelliitto hyväksyi kooikerhondjien roturisteytyshakemuksen

○      Varsinainen roturisteytysohjelma on vielä kesken, mutta sitä työstetään tällä hetkellä yhdessä Kennelliiton oman roturisteytysryhmän kanssa. Kennelliitto antoi tehdä yhden roturisteytyspentueen poikkeusluvalla, vaikkei risteytysohjelmaa oltu vielä hyväksytty Kennelliitossa.

Note from the VHNK (Helmikuu 2021)

From the Finnish Kooikerhondje club "Suomen Kooikerhondje ry" we get the news that the Finnish Kennel Club has approved the request for outcross, which the club did some time ago.

During the authorization procedure, the application was also submitted to the VHNK. The board discussed this and pointed them to a number of key issues.

According to the VHNK, an outcross is at this moment not the most desirable way to address the inbreeding problem. The VHNK's plan is to achieve greater genetic diversity through a breeding support program. In Finland, breeders have health problems that can - but do not have to – be caused by inbreeding. We do not experience the same problems in the Netherlands. 

The outcross remains an independent decision of the Finnish club. The association has drawn up a well thought-out plan and ensures a good implementation.

Now we get the news that as part of the outcross project a female is mated with two different working-cocker males. The whole project will be carefully documented and monitored.

We trust that the cooperation with the Finnish Club will continue to be good and that the whole Kooikerworld  can learn from the experience.

Kerstin Ueckert
VHNK:n puheenjohtaja

Tietoja

Kirjoittanut Kaisa Pelkonen

Luotu: 24.02.2021

Huom!

Vallitsevan koronatilanteen vuoksi kokousjärjestelyt ovat muuuttuneet. Noudatamme viranomaismääräyksiä ja vuosikokousta ei järjestetä perinteisenä läsnäolokokokuksena.

Yhdistyksen vuosikokous järjestetään vain etäyhteydellä. Kokouksen linkki lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä sähköpostilla. Linkkiä ei jaeta muualla.

Jäsenille lähetetään jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiin ohjeet ilmoittautumiseen.

Hallitus

*

KOKOUSKUTSU 16.2.2021

Tervetuloa kokoukseen!

Vuosikokouksessa tullaan noudattamaan kokoushetkellä voimassa olevia Päijät-Hämeen koronarajoituksia.Kokoukseen on mahdollisuus osallistua etäyhteydellä. Ilmoittautuneille lähetetään linkki, jolla kokoukseen voi osallistua.

Vuosikokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat sekä palkitsemme Vuoden Koirat 2020!

Tulostahan mukaasi kokouskutsun mukana tulleet liitteet. Emme jaa kopioita enää kokouspaikalla. Kiitos!

-Hallitus

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS

Aika: lauantai 13.3.2021kello 12:00

Paikka: NESTE Karisto, kokoustilat (Kauppiaankatu 1, 15150 Lahti)

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus

2. Kokousvirkailijoiden valinta; puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina

3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

4. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi

5. Vuoden 2020 toimintakertomuksen ja tilinpäätösten esittäminen, toiminnantarkastajan lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen.

6. Tili-ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille kuluneelta toimi-ja tilikaudelta

7. Jäsenmaksut ja liittymismaksut toimi-ja tilikaudelle 2022 (vuosi-, nuoriso-ja perhejäsenet), hallituksen jäsenten, toimihenkilöiden ja toiminnantarkastajien kulukorvaukset toimikaudelle 2021.

7.1 Hallitus esittää yhdistyksen vuosijäsenen jäsenmaksuksi on 30 euroa, perhe-ja nuorisojäsen maksuksi 15 euroa. Liittymismaksu vuosi-ja nuorisojäseneltä 9 euroa. Jäsenmaksuun ei tule muutoksia.

7.2 Hallitus esittää matkakulukorvausta auton käytöstä 0,30€/km, korkeintaan kahteen hallituksen Suomen Kooikerhondje ry kokoukseen, jotka eivät ole muun tapahtuman yhteydessä.

7.3 Toiminnantarkastajalle maksetaan hänen esittämän laskun mukainen kohtuullinen palkkio.

8. Vuoden 2021toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen hyväksyminen

9. Yhdistyksen puheenjohtajan valinta.

10. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle ja varajäsenten valinta.

11. Ehdotus jalostustoimikunnan puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotis kaudelle (v.2022 seuraava).

12. Toiminnantarkastajan ja hänen varahenkilönsä valinta.

13. Edustajien valinta Suomen Spanieliliiton, Suomen Kennelliiton, Suomen Agilityliiton ja Helsingin Seudun Kennelpiirin kokouksiin.

14. Hallituksen kokoukselle tekemät esitykset ja aloitteet

14.1.Vuonna 2021 yhdistys tukee nuorehkoina kuolleiden kooikerhondjein ruumiinavausten ja -lausuntojen sekä näytteidenoton ja lähettämiskulujen kustannusten korvaamista.Korvaussumma on enintään 150 euroa per koira.Ehdot korvauksen saamiseen ovat:

• koira on rekisteröity Kennelliiton rotukoirarekisteriin (FI, EJ)

• koiraa hoitaneen eläinlääkärin diagnoosin mukaan kuolinsyy on jokin muu,kuinonnettomuus

• koira on ollut kuollessaan alle 7-vuotias

• eläinlääkärin diagnoosi, kuolinsyy ja ruumiinavauslausunto ovat julkisia

• koirasta saa luovuttaa tietoja myös ulkomaille

• korvaushakemuksessa esitetään koiran virallinen nimi ja rekisterinumero, omistajan yhteystiedot ja tilinumero, kuitti maksuista, kopio eläinlääkärin diagnoosista ja ruumiiinavauslausunnosta

• korvaushakemusosoitetaan yhdistyksen sihteerille

• korvauksia ei makseta ulkomaille

• korvauksen saaminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

14.2. MH-luonnekuvauksen tukeminen

MH-luonnekuvaus maksaa noin 80-100 euroa. Hallitus ehdottaa, että yhdistys korvaa 50 euroa MH-kuvaukseen vuonna 2021 osallistuneen kooikerhondjein osallistumismaksusta. Tukea maksetaan kymmenelle koiralle hakujärjestyksessä. Tukea haetaan erillisen ohjeen mukaan.

15. Jäsenten tekemät esitykset

16. Muut asiat

• Vuoden Koirat2020 (Vuoden ROP Näyttelykoira,Vuoden VSP Näyttelykoira, Vuoden ROP Näyttelyveteraani, Vuoden VSP Näyttelyveteraani, Vuoden Agilitykoira, Vuoden Tokokoira, Vuoden Jälkikoira, Vuoden Rally-tokokoira, Vuoden monitoimikoira)

• Oljenkorsi ”Vuoden Touhukas” -palkinnon jakaminen

• Yhdistyksen viirin/viirien jakaminen

• Roturisteytyksen kuulumiset

17. Vuosikokouspaikka 2022

18. Kokouksen päättäminen

Tietoja

Kirjoittanut Kaisa Pelkonen

Luotu: 21.02.2021

Tietoja

Kirjoittanut Kaisa Pelkonen

Luotu: 09.02.2021