MEJÄ eli metsästyskoirien jälkikoe

MEJÄ-kokeen ensisijainen tehtävä on testata ja arvioida koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä; koiraa tarvitaan jäljittämään haavoittunut riista metsästyksen yhteydessä tai vaikkapa hirvikolarin sattuessa. MEJÄ on koiran luontaisten taipumusten toteuttamista ja hajuaistin hyväksikäyttämistä. Koira ei saa olla paukkuarka, sillä jäljen päässä haavoittunut riista on todellisissa tilanteissa usein lopetettava. Kokeessa laukauksensieto testataan ennen jäljestystä.

Kooikerhondjella on hyvä hajuaisti ja se käyttää sitä mielellään. Kooikerhondje on myös motivoitunut työstentelemään ohjaajansa kanssa, joten se on helppo kouluttaa seuraamaan haluttua jälkeä. Kooikerhondjeilla voi olla voimakas riistavietti, mistä on hyötyä jäljestämisharrastuksessa. Jäljestäminen vaatii koiralta itsenäistä työskentelyä, joten hieman pehmeälle kooikerhondjelle jälkiharrastus on loistava keino vahvistaa koiran itsetuntoa.

Lajin yleisyys

Muutamaa kooikerhondjea käytetään tositoimissa haavakoiden jäljestämisessä. Harrastajien kokonaismäärää on vaikea arvioida, mutta moni harrastaa jäljestystä jossain muodossa omaksi ilokseen ja aktivoidakseen koiraa. MEJÄ-kokeissa käy vuosittain viitisentoista kooikerhondjea ja valioituneita (JVA) koikkereita on kymmenkunta.

Mejästä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä yhdistyksen lajivastaavaan. Lisää tietoa mejään liittyen www.meja.fi.