Miksi?

Suurin syy roturisteytysten aloittamiselle on kooikerhondjeilla esiintyvät terveysongelmat: polymyosiitti ja muut autoimmuunisairaudet, erilaiset munuaissairaudet, sekä koirie steriiliys (erityisesti uroksilla). Kooikerhondjen luonteen muuttaminen ei ole päätavoite. Kuitenkin kooikerhondjelle etsitään risteytyksiin sellaisia rotuja, joilla on samanlaisia luonneominaisuuksia kuin mitä kooikerhondjeilla jo on, tai rotuja joilla on ominaisuuksia joita kooikerhondjeilla toivottiin olevan enemmän (sosiaalisuus, rohkeus, toimintakyky, äänivarmuus).

Miten?

 Risteytykseen käytettävät rodut ja yksilöt esitellään ensin Suomen Kooikerhondjeyhdistyksen jalostustoimikunnalle, jonka jälkeen hyväksytyt hakemukset lähetetään eteenpäin Suomen Kennelliiton hyväksyttäviksi. Suomen Kennelliitto tekee lopulliset päätökset.

Kaikki yksilöt rodusta riippumatta on tutkittava kooikerhondjien jalostusohjeen mukaisesti (silmät, polvet, lonkat). Lisäksi kooikerhondjien tulee olla vWd- ja ENM-testattuja. Myös risteytykseen käytettävien koirien luonne ja käyttäytyminen arvioidaan (koiranäyttelyt, luonnetesti, MH-kuvaus, metsästystulokset… jne). Roturisteytykseen käytettävän kooikerhondjen on oltava saanut koiranäyttelyistä vähintään EH (erittäin hyvä) yli 15kk iässä. Risteytykseen käytettävien koirien tulee olla vähintään 3-vuotiaita, ja niillä tulee olla ennestään vähintään 1 pentue.

Kun rodusta tehdään esitys, siinä kerrotaan rodun käyttäytymisestä, luonteesta, terveydestä (myös terveysongelmista) sekä ulkomuodosta. Lisäksi voidaan lyhyesti kertoa myös rodun historiasta. Rotujen, joita risteytyksiin käytetään, tulisi muistuttaa kooikerhondjea niin luonteeltaan kuin ulkomuodoltaan (esim. muut spanielit). Vaihtoehtoisesti risteytykseen tulisi käyttää rotua, joilla ei ole voimakkaita ominaisuuksia tai piirteitä (esim. seurakoirat). Myös muita rotuja eri FCI -ryhmistä voidaan harkita ja esitellä Kennelliitolle.

Ensimmäinen risteytyssukupolvi (F1) arvioidaan tarkasti terveyden, luonteen ja rakenteen osalta. Mahdollisimman montaa F1-sukupolven koiraa pyritään käyttämään jalostukseen, ja vain ne yksilöt joiden terveys ja/tai luonne eivät täytä asetettuja kriteereitä, jätetään jalostuksen ulkopuolelle. F1-sukupolven koirat rekisteröidään EJ-rekisteriin (EJ = ei jalostukseen). Mikäli F1-koirat täyttävät luonne- ja terveyskriteerit, niille anotaan Kennelliitosta siirtoa ER-rekisteriin (ER = erikoisrekisteri, voidaan käyttää jalostukseen FI-rekisteröidyn kanssa).

Roturisteytysten lisäksi käytämme Clubrekisteriä, Suomen Kennelliiton KoiraNettiä sekä Fit2Breed -sovellusta apuna kooikerhondjerodun jalostuksessa.

Milloin? Kuinka kauan?

Roturisteytys on jatkuva projekti. Haluaisimme tehdä 3-5 risteytyspentuetta eri rotujen kanssa seuraavan viiden vuoden sisällä (2021-2026).

Ensimmäisten risteytyspentueiden ja ensimmäisen F4-sukupolven (rekisteröidään puhdasrotuisena kooikerhondjena) jälkeen risteytyspentueita tehdään esimerkiksi 5 vuoden välein ylläpitämään ja lisäämään rodun geneettistä vaihtelua. Roturisteytysprojekti on yksi apuväline lisää rodun geenipoolin laajentamiseen, jota käytetään muiden keinojen rinnalla (tuontikoirat, ulkomaisten urosten jalostuskäyttö, eri yksilöiden ja yksittäisten koirien jalostuskäyttö).

Hyväksynnät:

●      Maaliskuussa 2019 Kooikerhondjeyhdistyksen vuosikokouksessa järjestettiin äänestys roturisteytyksistä ja rotuunotoista: molempia puollettiin.

●      Kesäkuussa 2020 Suomen Spanieliliitto puolsi kooikkereiden roturisteytyksiä.

●      Syyskuussa 2020 VHNK (Vereniging Het Nederlandse Kooikerhondje, Hollannin kooikerhondjeyhdistys) antoi lausuntonsa.

●      Tammikuussa 2021 Suomen Kennelliitto hyväksyi kooikerhondjien roturisteytyshakemuksen

○      Varsinainen roturisteytysohjelma on vielä kesken, mutta sitä työstetään tällä hetkellä yhdessä Kennelliiton oman roturisteytysryhmän kanssa. Kennelliitto antoi tehdä yhden roturisteytyspentueen poikkeusluvalla, vaikkei risteytysohjelmaa oltu vielä hyväksytty Kennelliitossa.

Note from the VHNK (Helmikuu 2021)

From the Finnish Kooikerhondje club "Suomen Kooikerhondje ry" we get the news that the Finnish Kennel Club has approved the request for outcross, which the club did some time ago.

During the authorization procedure, the application was also submitted to the VHNK. The board discussed this and pointed them to a number of key issues.

According to the VHNK, an outcross is at this moment not the most desirable way to address the inbreeding problem. The VHNK's plan is to achieve greater genetic diversity through a breeding support program. In Finland, breeders have health problems that can - but do not have to – be caused by inbreeding. We do not experience the same problems in the Netherlands. 

The outcross remains an independent decision of the Finnish club. The association has drawn up a well thought-out plan and ensures a good implementation.

Now we get the news that as part of the outcross project a female is mated with two different working-cocker males. The whole project will be carefully documented and monitored.

We trust that the cooperation with the Finnish Club will continue to be good and that the whole Kooikerworld  can learn from the experience.

Kerstin Ueckert
VHNK:n puheenjohtaja