Lonkkadysplasia

Jalostukseen käytettävien koirien lonkat tulee tutkia koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Jalostukseen hyväksytään tulokset A ja B sekä tulos C, mikäli yhdistelmän toisen koiran tulos on A tai B.

PERUSTELUT: D- ja E-lonkkaista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen lainkaan, sillä huonolonkkaisen koiran katsotaan toisaalta voivan itse kärsiä kasvuhäiriöstään ja lisäksi voivan periyttää kasvuhäiriötä jälkeläisilleen. Lonkkadysplasian perustuu altistavien geenien runsastumiseen ja sitä kautta esiintymiseen. Jalostuskäyttöä suunniteltaessa tulee siksi ottaa selvää myös koiran lähisukulaisten tutkimustuloksista.

Patellaluksaatio

Jalostukseen käytettävien koirien polvet tulee tutkia koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen (Kennelliiton suosituksen mukaan yli 36kk.) Jalostukseen hyväksytään tulos 0 sekä tulos 1, mikäli yhdistelmän toisen koiran tulos on 0.

PERUSTELUT: PL2- ja PL3-polvista koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen lainkaan, sillä sen katsotaan toisaalta voivan itse kärsiä kasvuhäiriöstään ja lisäksi voivan periyttää kasvuhäiriötä jälkeläisilleen. Patellaluksaation periytyminen perustuu altistavien geenien runsastumiseen ja sitä kautta esiintymiseen. Jalostuskäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa selvää myös koiran lähisukulaisten tutkimustuloksista.

Perinnölliset silmäsairaudet

Jalostukseen käytettävien koirien silmät tulee tutkia koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen

Astutushetkellä tutkimustulos saa olla enintään 24 kk vanha. Kun koira on tutkittu yli 6-vuotiaana silmiltään terveeksi, on tulos voimassa koiran loppuiän.

Mikäli koiralla todetaan perinnöllinen katarakta, sitä ei tule käyttää jalostukseen. Jalostukseen hyväksytään kuitenkin lievä distichiasis, MRD tai PHTVL/PHPV aste 1, mikäli yhdistelmän toinen koira on tervesilmäinen.

PERUSTELUT: Kooikerhondjeilla silmäsairauksien periytymismekanismia ei tarkkaan tunneta. Tyypillisesti perinnölliset sairaudet ilmenevät viimeistään aikuisiällä. Perinnöllisen kaihin osalta oletetaan, että sairastuneen koiran vanhemmat ovat kumpikin kaihin kantajia. Myös väärin asettuneiden ripsien periytyvyys on todettu voimakkaaksi, ja sitä on kooikerhondjeilla esiintynyt useissa eri maissa. Haitan lievyyden vuoksi distichiasis-koirien maltillinen jalostuskäyttö on kuitenkin sallittua.

Näyttely- ja koetulokset

Jalostukseen käytettävillä koirilla tulee olla laatuarvostelu kahdesta näyttelystä, joista toinen on saatu sen jälkeen, kun koira on täyttänyt 15 kk. Jalostukseen hyväksytään laatuarvosanat ERI ja EH. Myös laatuarvosana H hyväksytään, mikäli yhdistelmän toisen koiran tulos on ERI.

Mikäli koira on aggressiivisen käytöksen vuoksi asetettu kilpailukieltoon, sitä ei saa käyttää jalostukseen. Mikäli koiran luonnekuvaus hylätään arkuuden ja/tai aggressiivisuuden vuoksi, koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

PERUSTELUT: Rodunomaisen ulkonäön turvaamisen vuoksi kasvattajien tulee harrastaa näyttelytoimintaa ainakin jonkin verran. Suosituksen tarkoitus on kannustaa kasvattajia ja koiranomistajia osallistumaan koiranäyttelyihin, sillä silloin myös rotuyhdistys saa tietoa siitä, mihin suuntaan rodun ulkonäkö kehittyy. Näyttelytulokseksi hyväksytään myös H, kun kasvattaja valitsee yhdistelmän toisen osapuolen tiedossaan olevaa ulkonäkövirhettä kompensoiden.

HUOM. Voimassa olevan ohjeen mukaisesti Kennelliitto voi asettaa koiran kilpailukieltoon, jos se on kolme kertaa suljettu kilpailusta/hylätty sillä perusteella, että se on selvästi vihainen ihmistä tai toista koiraa kohtaan. Koiralle voidaan antaa kilpailukielto jo yhdestä suljettu / hylätty –kerrasta, mikäli seuraukset ovat olleet vakavat. Jalostuksen tavoitteena on luonteiden parantaminen ja erityisesti se, että ongelmakoiria ei syntyisi lainkaan. Siksi hylätyn luonnekuvaustuloksen saaneita koiria ei saa käyttää jalostukseen.

Mikäli koiran terveystulosten  kanssa ollaan avoimia ja rehellisiä, voidaan asioita korjata seuraavissa sukupolvissa järkevillä jalostusvalinnoilla. Näihin järkeviin jalostusvalintoihin kuuluu koirien terveyden tutkiminen, erityisesti siltä osalta, mistä kyseisessä suvussa on löydetty heikkouksia.

Jos kyseessä on esimerkiksi koira, jonka polvissa on jonkin ongelma, tulisi sille (mikäli kyseessä on PL1, tuloksilla PL2 ja PL3 ei koiraa tulisi käyttää jalostukseen)  ja sen lähisuvun koirille käyttää polviltaan terveitä ja oireettomia yksilöitä. Näin vähennetään jälkeläisten patellaluksaatio-ongelmien riskiä. 

Mikäli rotu on siinä onnellisessa tilanteessa, että sen geenipooli on laaja ja jalostukseen sopivia yksilöitä riittää sadoittain, voidaan toki sairauksien lievimpiäkin muotoja sairastavat koirat jättää jalostuksen ulkopuolelle.

Monilla roduilla tilanne ei valitettavasti ole näin hyvä, mutta juuri siksi julkisesti asioista kertominen tuottaa todennäköisesti parempia jälkeläisiä ja parempaa uutta sukupolvea, mikäli kasvattajat tarttuvat myös näihin sairaisiin yksilöihin ja ottavat ne huomioon jalostusvalinnoissaan.

Kasvattajilla on tässä suurin vastuu, mutta iso osa vastuusta on myös koiran omistajalla - mikäli ongelmia ja sairauksia ilmenee, tulee niistä kertoa vähintään rodun sisällä. Vain niin on mahdollista jalostaa terveempää rotua. Kyseessä on kuitenkin koiran elämänlaatu, joka merkitsee paljon paitsi koiralle itselleen, myös koiran kodille.

Mikäli olet suunnittelemassa kooikerhondje -pentuetta, ole yhteydessä jalostustoimikuntaan, heillä on runsaasti tietoa rotumme terveystlanteesta ja osaavat neuvoa tulevissa jalostusvalinnoissa.

Ole yhteydessä rohkeasti, jalostus@kooikerhondje.fi tai kooikkeri@gmail.com .

Terveiset lähetti,

Jalostustoimikunnan puolesta, jalostustoimikunnan puheenjohtaja Taru Nyyssönen
Hallituksen puolesta, puheenjohtaja Kaisa Pelkonen