Epilepsia (EP)

YLEISTÄ: Epilepsiassa koiralla ilmenee toistuvasti ”kohtauksia”, joiden kesto ja vakavuus vaihtelevat pienestä ”poissaolevuudesta” täyteen kouristeluun. Yleensä kohtaukset toistuvat samalla yksilöllä kuitenkin saman kaavan mukaan. Epilepsia jaetaan primaariseen ja sekundaariseen. Primaarinen epilepsia on perinnöllinen sairaus. Sekundaarisessa epilepsiassa kohtausten taustalta löytyy muutos tai sairaus, joka aiheuttaa kohtaukset. Tästä käytetään usein myös termiä ”epileptistyyppiset kohtaukset”. Primaarisessa epilepsiassa, eli ns. ”aidossa epilepsiassa” kohtausten taustalta ei löydy mitään selvää syytä. Toisin kuin monella muulla rodulla, kooikerhondjeilla epilepsia on usein vaikuttanut olevan ajan mittaan pahenevaa.

PERIYTYMINEN: Epilepsian periytymismekanismi kooikerhondjella on epäselvä, mutta perustuu ilmeisesti altistavien geenien runsastumiseen ja sitä kautta esiintymiseen sukulinjoittain. 

DIAGNOSOINTI JA HOITO: Koska kaikki kohtaukset eivät ole primaarista epilepsiaa, diagnosoinnin tulee tapahtua kokeneen eläinlääkärin toimesta. Primaariseen epilepsiaan ei ole parannuskeinoa, mutta sen oireita hoidetaan säännöllisellä estolääkityksellä, jolla pyritään vähentämään kohtausten määrää ja voimakkuutta. Primaariseen epilepsiaan sairastuneelta yksilöltä toivotaan ehdottomasti verinäyte perimätutkimuksia varten. Näyte lähetetään Hannes Lohen geenipankkiin, lähetelomake ja näytteenlähetysohjeet löytyvät tästä. On toivottavaa että epileptistyyppisistä kohtauksista kärsivää koiraa tutkitaan perusteellisesti ja että tapauksesta ilmoitetaan jalostustoimikunnalle, joka ilmoittaa tapauksesta edelleen rodun Clubregisteriin.

ESIINTYMINEN: Suomessa tiedetään noin kymmenen kooikerhondjen sairastuneen epilepsiaan tai saaneen epileptistyyppisiä kohtauksia. Tilannetta tulee seurata tarkasti, sillä useiden Suomessa rekisteröityjen koirien suvuissa on muissa maissa tavattu epilepsiaa. Rodun Clubregisteriin pyritään kirjaamaan kaikki epilepsiaan sairastuneet koirat.

JALOSTUSOHJE: Sairaita koiria ja sairaiden koirien jälkeläisiä ei saa käyttää jalostukseen. Myöskään koiraa, jonka jälkeläinen on saanut toistuvasti epileptistyyppisiä kohtauksia, ei tule jatkossa enää käyttää jalostukseen.