Autoimmuunisairaudet (AI)

YLEISTÄ: Autoimmuunisairaudessa elimistö alkaa virheellisesti muodostamaan vasta-aineita elimistön omille aineille, kudoksille tai soluille. Kooikerhondjella on Clubregisterin mukaan diagnosoitu ainakin seuraavat vakavat immuunivälitteiset sairaudet: glomerulonefriitti (munuaiskerästulehdus), systeeminen lupus erytematosus (SLE), autoimmuuni trombosytopenia ja immuunivälitteiset suolistotulehdukset. Näihin ei ole olemassa geenitestiä. Lisäksi rodulla on todettu muitakin sairauksia, joihin myös liittyy immuunisysteemin virhetoiminta kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, addisonin tauti ja allergiat. Myöskään näihin ei ole olemassa geenitestiä. 

PERIYTYMINEN: Alttius sairastua immuunivälitteiseen sairauteen liittyy perimään. Perinnöllisyyttä on kuitenkin vaikea osoittaa, ellei samantyyppistä taudinkuvaa esiinny muilla saman sukulinjan koirilla. Lisäksi sairauden puhkeamiseen saatetaan tarvita ulkoisia tai sisäisiä altistavia tekijöitä.

DIAGNOSOINTI JA HOITO: Autoimmuunisairauden puhkeaminen voi olla syynä, mikäli koiran yleiskunnossa tapahtuu selkeä, mutta usein vaikeasti määriteltävissä oleva muutos huonompaan suuntaan. Diagnoosin löytyminen voi olla vaativaa. Tapauksesta riippuen tilanne voi olla hengenvaarallinen, mutta sairaus voi myös olla hallittavissa lääkityksellä. Epämääräisellä tavalla sairastuneelta yksilöltä toivotaan ehdottomasti verinäyte perimätutkimuksia varten. On toivottavaa, että koiraa tutkitaan perusteellisesti ja että tapauksesta ilmoitetaan jalostustoimikunnalle, joka ilmoittaa tapauksesta edelleen rodun Clubregisteriin.

ESIINTYMINEN: Kaiken kaikkiaan Suomessa kooikerhondjeilla diagnosoidaan vuosittain yksittäisiä autoimmuuniperäisiä sairauksia. 

JALOSTUSOHJE: Autoimmuunisairasta koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Lisäksi koiria, joiden lähisuvussa esiintyy samantyyppisiä autoimmuunisairauksia, ei tule yhdistää. On kuitenkin viisasta noudattaa varovaisuutta silloinkin, kun suvuissa esiintyy erityyppisiä autoimmuunisairauksia.