Nykyinen kooikerhondjien jalostuksen tavoiteohjelma on voimassa vuoden 2016 loppuun. Kennelliiton ohjeet jalostuksen tavoiteohjelman laatimisesta mahdollistavat viisivuotisen ohjelman kevyen päivittämisen yhden kerran siten, että ohjeessa luetellut faktatiedot päivitetään vastaamaan edellistä kautta. Koska erityisiä muutostarpeita ei kooikkerien osalta ole ilmennyt, valmistellaan tavoiteohjelmaa 2017-2021 tällaisena kevyenä päivityksenä. Kooikerhondjeyhdistyksen hallitus ja Spanieliliiton hallitus ovat hyväksyneet menettelyn ja tällä hetkellä asia on Kennelliiton jalostustieteellisellä toimikunnalla.

Jalostuksen tavoiteohjelman luonnos löytyy tiedostot-sivulta

Tietoja

Kirjoittanut Merja Suomalainen

Luotu: 19.02.2016

Kooikerhondjien jalostusneuvottelu

Aika: 31.10.2015 klo 13.00-14.30

Paikka: Riihimäen ABC, Kinturintie 2, Riihimäki

Läsnä: Kristiina Oksa, Sanna Pyykkönen, Marianne Mamia, Pentti Mamia ja Merja Suomalainen. Lisäksi Henna Palmunen osallistui neuvotteluun Skypen välityksellä.

Sovittiin, että Merja Suomalainen laatii neuvottelusta muistion.

Keskusteltiin jalostuksen tavoiteohjelman päivittämisprosessista ja todettiin, että koska suuria päivitystarpeita ei ole, ehdotetaan Spanieliliitolle ja Suomen Kooikerhondje ry:lle, että päivitys tehtäisiin mahdollisimman kevyesti. Uutta tavoiteohjelmaa ei tällöin tarvitsisi erikseen hyväksyä yhdistyksien varsinaisissa kokouksissa.

Uusi tavoiteohjelma tulee päivittää Kennelliiton uuden mallirungon mukaiseksi, jolloin lukua 4.2.6 varten tulee kartoittaa koirien käyttäytymistä koiranomistajilta. Henna Palmunen selvittää, voiko Hannes Lohen keräämiä koiran käyttäytymiskyselyn tietoja saada tähän tarkoitukseen. Jos ei, voidaan Sanna Pyykkösen mukaan kysely toteuttaa nettikyselynä.

Jalostuskyselyjä on tänä vuonna tullut yli 30 ja kooikerhondjien määrän kasvaessa kyselyjen määrä voi jatkaa kasvuaan. Pohdittiin, pitäisikö urosten määrä per kysely rajoittaa ja päädyttiin lopulta siihen, että 2-3 uroksen kyselyä voidaan suositella. Lisäksi kyselyt voitaisiin käsitellä esimerkiksi kerran kuussa kootusti. Näin vastausprosessia voitaisiin tehostaa, eikä jalostustoimikunnan tarvitsisi jatkossakaan käsitellä kyselyitä joka viikko.

Henna Palmunen kertoi, että USAssa ollaan jatkamassa DLA-kartoitusta siitä mihin Suomessa jäätiin. Todettiin, että kartoituksen etenemistä on hyvä seurata ja samalla seurata myös Suomessa tehtävää laajempaa MyDogDNAta. Todettiin kuitenkin myös, että tässä vaiheessa MyDogDNA ei vielä ole kovin mielenkiintoinen.

ENM-geenitestien tulokset ovat tähän mennessä olleet seuraavanlaiset: tutkittu 122 koiraa, joista 71 narttua ja 51 urosta. Tuloksista 119 on ollut ENM-vapaita ja kolme ENM-kantajia. Ilmeisesti kuitenkin yhdellä kantajista on virheellinen tulos, koska koiran molemmat vanhemmat ovat ENM-vapaita. Asiaa selvitetään parhaillaan. Näyttää kuitenkin siltä, että ENM ei Suomessa ole suuri uhka rodulle. Todettiin, että nykyinen jalostusohje on hyvä ja ottaa huomioon sen, että tuloksen saaminen voi kestää useita kuukausia.

Von Willebrandin tautia ei enää esiinny rodussa käytännössä lainkaan ja koirat voidaan osoittaa vwd-vapaiksi aiempien sukupolvien geenitestien perusteella. Pohdittiin, voisiko vwd:n ottaa kokonaan pois vastustettavista sairauksista. Todettiin kuitenkin, että koska Hollannissa geenitestataan edelleen jokainen jalostuskoira, on Suomessa hyvä kuitenkin näkyä maininta sairaudesta.

Pohdittiin, voisiko ensimmäisen pentueen tehdä löysemmillä jalostuskriteereillä tai kiristää vaatimuksia esimerkiksi kolmannesta pentueesta eteenpäin. Todettiin kuitenkin, että suurin osa jalostuksen käytetyistä kooikerhondjeista saa vain yksi tai kaksi pentuetta, ja siksi on tärkeää, että samat kriteerit koskevat kaikkia koiria.

Todettiin, että pentumäärärajoitus on jalostusohjeissa hyvä ja tarpeellinen.

Todettiin, että vaikka kooikerhondje on lintukoira, sillä ei ole olemassa käyttökoetta, eikä siis käyttökoetta myöskään vaadita muotovalion arvoon. Suomenkielisessä rotumääritelmässä koira on seura- ja metsästyskoira, jota käytetään lintujen houkutteluun, ei siis spanielityöskentelyyn.

Keskusteltiin jalostuspopulaation kapeudesta ja tultiin siihen tulokseen, että kasvattajia olisi hyvä kannustaa esimerkiksi vaihtamaan pentuja ulkomaisten kasvattajien kanssa, jotta Suomeen saataisiin uutta verta.

Keskusteltiin jalostusohjeesta ja todettiin, että ensisynnyttäjän ikäraja on epäselvä. Käytäntö on ollut, että 5 vuotta täyttänyttä narttua voisi vielä käyttää jalostukseen, vaikka tämä olisi ensisynnyttäjä. Jalostusohje tulisi täsmentää muotoon ’ei tulisi olla täyttänyt 6 v’.

Malttisääntöä, jonka mukaan urokselle suositellaan enintään kaksi pentuetta, kunnes ensimmäiset pennut ovat 18 kk ikäisiä, on pidetty hyvänä. Täsmennetään, että kyseessä ovat Suomessa rekisteröitävät pentueet.

Lonkka-, patellaluksaatio- ja silmälausunto on jatkossakin tarpeen olla virallinen lausunto, jotta se kirjataan KoiraNetiin. Lisätään selvennykseksi, että kyseessä ovat viralliset tutkimukset.

Keskusteltiin ylimääräisistä ripsistä (distichiasis) ja siitä haittaavatko ne koiran arkielämää tai vaativatko edes hoitoa. Ottaen huomioon populaation kapeuden ja pienuuden, on mahdollista, että jalostuksessa olisi syytä sallia distichiasis-koirien käyttö yhdistettynä tervesilmäiseen koiraan. Näin on kaikilla muilla roduilla. Toisaalta distichiasis on osoittautunut voimakkaasti perinnölliseksi, eikä sen haluttaisi yleistyvän. 

Neuvottelu päättyi klo 14.30. 

Tietoja

Kirjoittanut Merja Suomalainen

Luotu: 10.11.2015

Kennelliitto on julkaissut nettisivuillaan kyselyn koirien terveydestä. Jalostustieteellisen toimikunnan suunnittelemassa kyselyssä kerätään tietoja yksittäisten koirien terveydentilasta ja sairauksista. Vastausten avulla koostetaan tärkeää tietoa koko rodun tilanteesta, ja tiedot välitetään myöhemmin rotujärjestöille.

Kyselyssä selvitetään esimerkiksi koiran mahdollisia synnynnäisiä vikoja, iho-ongelmia sekä ruuansulatuskanavan ja tuki- tai liikuntaelinten sairauksia. Myös koiran silmien, suun, sydämen ja muiden sisäelinten sairaudet selvitetään kyselyssä. Kyselyyn voi syöttää yhden koiran tiedot kerrallaan. Kaikkien elossa olevien ja jo kuolleidenkin koirien tiedot ovat arvokkaita rodun terveystilanteen selvittämiseksi ja seuraamiseksi. Kysely on Kennelliiton nettisivuilla pysyvästi eikä sillä ole päättymisaikaa. Näin rotujen terveyttä voidaan seurata jatkuvasti. Osallistu kyselyyn tästä

Tietoja

Kirjoittanut Merja Suomalainen

Luotu: 04.03.2015

• kooikerhondje;
• terveys

Kennelliiton Koiramme-lehti 12/2014 s. 90:

Kooikkerien patellaluksaatio vähentynyt

Kooikerhondjen patellaluksaation eli polvilumpion sijoiltaan menon seulontatutkimukset aloitettiin Hollannissa jo 20 vuotta sitten. Sijoiltaan menon esiintyvyys on tämän jälkeen laskenut populaatiossa 28 prosentista 19 prosentiin.

Hollantilainen tutkimusaineisto koostui 842 koirasta, jotka oli tutkittu vuosina 1994-2011. Aineiston koirista polvilumpio meni sijoiltaan 24 prosentilla. Tois- ja molemminpuolista sijoiltaan menoa esiintyi yhtä paljon Sijoiltaan meno tapahtui yleisemmin sisäänpäin (61 %) kuin ulospäin (32 %) tai kumpaankin suuntaan (7 %). Uroksilla ja nartuilla esiintyi sijoiltaan menoa yhtä paljon.

Patellaluksaation periytymisaste tutkitussa populaatiossa oli 0,27. Tutkijat tekivät myös genominlaajuisen kartoituksen etsiäkseen patellaluksaatioon yhteydessä olevia geenialueita. Tulosten perusteella näytti, että kromosomi 3:n eräs alue olisi mahdollisesti yhteydessä patellaluksaatioon, mutta tätä johtopäätöstä ei kuitenkaan voitu aineiston perusteella vahvistaa.

Lähde: Wangdee, Leegwater, Heuwen, ym. 2014. Prevalence and genetics of patellar luxation in Kooiker dogs. Vet. J. 201: 333-337.

Suomessa patellaluksaation seulontatutkimukset ovat käytössä laajasti. Vuosina 1991-2014 syntyneistä 1110 kooikerhondjesta on tutkittu peräti 414 koiraa, mikä vastaa 40 % populaatiosta.

Suomen populaatiossa patellaluksaation esiintyvyys on Hollantiin nähden pieni, vain 8 %. Tästä viisi prosenttiyksikköä on lievää patellaluksaatiota (PL1) ja yhteensä kolme prosenttiyksikköä vaikeamman asteista (PL2 tai PL3) patellaluksaatiota. Rodun jalostuksen tavoitteena on pitää patellaluksaation esiintyvyys jatkossakin alhaisena. Tämän vuoksi jalostukseen käytettävien koirien polvet tulee tutkia koiran ollessa vähintään 12 kk ikäinen. Jalostukseen hyväksytään tulokset PL0 sekä lievä patellaluksaatio PL1, mikäli yhdistelmän toisen koiran tulos on PL0.  

Tietoja

Kirjoittanut Merja Suomalainen

Luotu: 04.01.2015

• kooikerhondje;
• jalostus
• sairaudet

Jalostustarkastus koostuu yksityiskohtaisesta ulkomuodon arvioinnista sekä muutamia erilaisia tilanteita sisältävästä käyttäytymisen kuvailusta. Ulkomuoto- ja käyttäytymisosiot voidaan suorittaa samalla kertaa, erikseen tai vain toisen osa-alueen osalta. Tieto suoritetusta tarkastuksesta tallennetaan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään.

Kennelliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan jalostustarkastusohjeen, jossa määritellään osallistumisoikeus, tarkastuksen suorittajat, tarkastuksen lopputulos ja muita yleisiä sääntöjä. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin käyttäytymisosion suoritusohjeet, jotka sisältävät yksityiskohtaisen kuvailun tarkastuksen suorittamisesta. Ohjeet tulevat voimaan 1.6.2015 ja ne tullaan julkaisemaan Kennelliiton sivuilla myöhemmin.

Lue lisätietoa uutisesta

Tietoja

Kirjoittanut Merja Suomalainen

Luotu: 22.10.2014